Blogi

Havaitsemassa 30/1.10.2011

2011-10-01T14:17:00.001+03:00

Ensimmäinen kunnollinen yö tänä syksynä! Sain havaittua tasan viisi tuntia ennen kuin oli pakko luovuttaa väsymyksen takia. Olosuhteet olivat kaksinaamaiset, hieman alle kymmenen asteen lämpötila ja kova tuuli piti kosteuden ja huurtumisen poissa koko yön, mutta samalla seeing oli ajoitain surkea. Taustataivaan kirkkaus oli 21.4 mag/arcsec ja rajamagnitudi Kolmion alueella 6.8. Aamyöstä pohjoisella taivaalla näkyi heikko revontulikaari.

Sain tehtyä onnistuneet havainnot seuraavista kohteista: Abell 16, Hickson 1, Hickson 3, Hickson 5, Hickson 6, Hickson 14, NGC 779, NGC 936, NGC 1022, NGC 1055 ja NGC 1084. Ylivoimaisesti vaikein kohde oli Abell 16, joka näkyi vain murto-osan ajasta sumufiltterien ja optimaalisen syrjäsilmän avulla. Harrastajakollegoilla ympäri maailmaa näyttää olevan olleen myös vaikeuksia tämän kanssa vastaavan kokoisilla putkilla. Ehdoton helmi oli taas M77:n vieressä oleva NGC 1055, jolla näkyy massiivinen pölyjuova. Ethos 1 ja Abell 3 jäivät negatiivisiksi havainnoiksi.

Kauden avaus 3/4.9

2011-09-08T21:20:00.002+03:00

Niinhän siinä kävi, että ilma oli sakeana sumusta eikä kunnon havaintohin ollut mahdollisuuksia. Tosin eipä ollut havaintosuunnitelmaakaan. Kohdelistalla oli ainoastaan komeetta Garrad ja supernova SN2011fe M101:ssä. Komeetta löytyikin helposti Nuolen tähdistöstä, M71:n kupeesta. Se näkyi vaivatta jo etsimessä, mutta ei ollut putkessä erityisen vaikuttava ilmestys. Sen sijaan komeetan hurja liike taustatähtien suhteen hämmästytti. Liikkeen pystyi erottamaan selvästi jo minuutissa.

M101 oli pahimmassa sumussa eikä itse galaksista juurikaan erottanut yksityiskohtia. Supernovalla oli kirkkautta 11 magnitudin kieppeillä eikä sen paikallistaminen ollut ongelma. Täytynee iskeä piirroshavainto tästä seuraavalla kerralla.

ROCSAT 2

2011-02-20T21:51:00.010+02:00

Meteorikamera on nyt tallentanut viitenä peräkkäisenä päivänä satelliitin samassa kohdassa ja samaan kellon aikaan. #sirius kanavalla päädyttiin tulkintaan, että kyseessä on Taiwanilainen ROCSAT 2. Alla satelliitti kuvattuna 20.2.2011 klo 20:46 digikameralla.

Tarkempaa tietoa löytyy:
http://www.skyrocket.de/space/doc_sdat/rocsat-2.htm

Kuu 18/19.2011

2011-02-19T20:27:00.009+02:00

Selkeetä ja täysikuu niin kuin kuvasta näkyy.

18/19.2.2011 Kuu kuvattuna 300 mm Canon EF-teleobjektiivillä (75-300 mm Zoom) ja 300/1500 mm Newtonilla käyttäen 2x-barlowia (polttoväli 3000 mm). Kamerana Canon EOS 350D. Pieneen kuvaan pinottu 112 yksittäistä kuvaa ja suurempi kuva kasattu mosaiikiksi 10 kuvasta, jotka pinottu 10-20 yksittäiskuvista.

Havaitsemassa 30/31.1.2011

2011-02-02T21:57:00.001+02:00

Havaintopaikka: Haakanala, Rautjärvi
Havaintoaika: 30/31.1.2011 19:30 - 23:00
Havaintoväline: Newton 457/2280 mm
Seeing: 3
SQM: 21,2
RJM: 6,7
Sää: -17°

Illan tarkoituksena oli havaita H400-listan kohteita ja muutamia Hickson joukkoja. Alla kohteet, jotka sain havaittua.

NGC 1788: Heijastussumu Orionissa lähellä Eridanuksen rajaa. Kokeilin eri suotimia kun en tiennyt havaintovaiheessa sumun tyypistä mitään. Huomasin, että deepsky-filtteri oli paras, joskin auttoi näkymää heikosti. Itse kohteessa näkyy suhteellisen kirkas ja kompaktin oloinen sumu, jossa muutamia tähtiä sisällä.

NGC 1931: Sumun ja avonaisen joukon sekoitus, jossa näkyy jonkin verran sumua köyhän joukon seassa.

NGC 1999: Pieni, mutta kirkas sumu Orionin sumun eteläpuolella. Keskellä näkyy 9 magnitudin tähti ja itse sumussa varsin selvärajainen propelin muotoinen tumma alue.

NGC 2169: Melko köyhä ja harvan oloinen avonainen joukko Orionin koillis-osassa. Vaikuttaa jakautuneen kahteen eri ryhmittymään, tähtien kirkkaudet ~8-13 magnitudia.

NGC 2655: 10 mag galaksi Kirahvissa. Ainut syy havaita tätä oli galaksin kaakkoisreunalla noin 13 mag voimakkuudella paistava supernova SN2011B, joka näkyi helposti.

Hickson 34: Vaikea galaksiryhmä Orionin Bellatrix tähden kupeessa. Ryhmän kirkkain galaksi on 13,7 magnitudin galaksi NGC 1875, joka näkyy vaivatta suoraan katsottaessa. Sen sijaan loput galaksit olivat tällä kertaa liian vaikeita. Sain muutaman positiivisen välähdyksen NGC 1875:n kaakkoispuolelta, jossa on ryhmän muut jäsenet. Kirkkaimmankin magnitudi on ainoastaan 17,3 enkä pysty varmasti sanomaan, että mitä siellä välähteli vai välähtelikö mitään.

Motivaatiota etsimässä....

2010-12-15T20:21:00.006+02:00

Pakkaset paukkuu ja putket pölyttyvät varastossa. Tulipa sentään Magellanin Pilvet nähtyä toistamiseen tämän vuoden puolella Malesia-Indonesia retkellä. Paikkana oli pieni Amedin kylä koillis-Balilla. Mahtava paikka! Havaitsin mm. suoraan pään päällä olleen puolikkaan Kuun ympärillä 22 asteen halorenkaan samaan aikaan kun olin snorklaamassa taskulampun valossa koralleilla. Aikamoinen kontrasti ala- ja yläpuolisen maailman välillä. Samoihin aikoihin Aurinko oli suoraan zeniitissä keskipäivällä, tämäkin oli uusi kokemus, sillä Ausseissa jäätiin zeniitistä muutamia asteita. Reissun kuvia löytyy osoitteista http://iiro.galleria.fi/kuvat/Malesia-Singapore-Bali+2010/ ja http://www.panoramio.com/user/1459881/.

Nettisivut ovat uudistuksen alla, tosin vasta alkuvaiheessa. Tarkoituksena on siirtää havaintodata SQL-tietokantaan ja rakentaa sivut sen ympärille. Myös kohteiden tiedot tulevat samaan kantaan, joten havaintoja voi hakea ja järjestellä monin eri kriteerein. Saapa nähdä milloin pääsee ensimmäistä versiota testaamaan. Tietokannan rakentaminen on varsin yksinkertaista ja datankin saan suoraan deepsky-archiven kannasta. Kohdeluetteloiden tiedot ovat julkisia, joten nekin saa suht vaivattomasti tietokantaan....mutta paljon on vettä Vuoksessa virrannut ennen kuin sivut ovat valmiit.

Törmäsin netissä jälleen mielenkiintoinen printattavaa tähtikartastoon: http://www.deepskywatch.com/deepsky-atlas.html
Se sopinee hyvin pienemmille putkille, kun kohteita ei ole liikaa. Lisäksi karttalehdet vaikuttavat varsin selkeiltä verrattuna esimerkisi TriAtlakseen.

Havaitsemassa vko 33

2010-08-21T21:10:00.005+03:00

Kauden 2010-2011 ensimmäinen isku tuli suoritettua 16/17 välisenä yönä puolivakavissa Joutsenon Aholassa 12" GSO:n kera. Perinteisen M57:n vilkaisun jälkeen yritin metsästää matalalla etelähorisontissa olevia kohteita, mutta NGC 6645 jäi ainoaksi, jonka sain havaittua. Jälleen yksi kohde vähemmän H400-listalta.

Jatkoa piisasi heti 19/20.8 kun suuntasin ensimmäistä kertaa sitten viime vuoden lokakuun 18" putken kimppuun. Havaintolistalla oli Abelleja ja Hicksoneja. Yö on kuitenkin sen verran lyhyt, että en kerennyt havaitsemaan kuin kolme kohdetta: Abellit 39, 57 ja 59. Kukin sai huomiota noin tunnin verran, joka kertoo niiden haasteellisuudesta. Keli oli kohtuullinen vaikka säkkipimeää ei vielä olekkaan, SQM nimittäin näytti 21.5 mag/arcsec ja RJM oli nopealla tsekkauksella noin 7. Yön päätteeksi vielä nopea Jupiterin kuvaussessio, josta tuotos alla (klikkaamalla saa suuremman kuvan).

20/21.8 yönä oli taas yritystä, mutta aluksi Kuu ja sitten pilvet tekivät yrityksesta vain ajan hukkaa. Kerkesin etsiä Hickson 2:n, kun sessio oli pakko lopettaa pilvien saapumiseen.

Syksyä odotellessa

2010-07-26T09:55:00.003+03:00

Uusi havaitokausi painaa päälle ja edellisen kauden tuotokset odottavat edelleen sekalaisessa pinossa konversiota digitaaliseen muotoon. Kaikki ajallaan...

Sain tehtyä kesän aikana vuosikausia mielessä olleen korjauksen TAL-1:seen. Sahasin putkea noin 3,5 cm lyhyemmäksi, jonka ansiosta saan nyt Hyperionit tarkentumaan. Tämä mahdollistaa laajakenttäisten okulaarien käytön ja yli 3 asteen näkökentän. Syksyn pimeissä öissä sumusuotimen kera ulottuville tulee lukuisa joukko kohteita, joiden havaitsemiseen ei aikaisemmin ole ollut kunnon välineitä. Saa nähdä jaksaako pikkuputkea kuskailla havaintopaikalle saakka.

Syksyn aikana tulisi myös sovittaa filtteripyörä 18" putkeen. Todennäköisesti joudun hieman lyhentämään putkea, jotta kaikki okulaarit tarkentuvat. Ajatuksena olisi hommata toiset alumiiniputket, jolloin putken palauttaminen alkuperäiseen mittaansa onnistuu vaivatta. Imatralle paluun myötä Punainen Paholainen päässee tositoimiin huomattavasti useammin mitä muutamana edellis vuotena.

Havaitsemassa 13/14.4.2010

2010-04-14T21:02:00.003+03:00

Havaintokausi kotimaassa tuli avattua vihdoin ja viimein, jos Laitepäiviä oteta mukaan. Pimeää on vielä kolmisen tuntia, mutta sen pituus lyhenee huimaa vauhtia. Havaintoja pystyy vielä tekemään pari viikkoa, mutta taitaa jäädä tekemättä. Tämän yön galaksit (NGC 3813, NGC 3941, NGC 4151, NGC 4618 ja NGC 4800) löytyvät kaikki H400-listalta, jossa on tekemistä varsinkin kevät taivaalla. Edellä mainituista erityismainan ansaitsee NGC 4618, jossa näkyy todella komea rengasmainen härpäke. Samoin NGC 4151:ssä näkyy mukavasti rakennetta 12". Havaintopaikkanahan oli valosaasteinen Ania, SQM 21.1, RJM 6.5, seeing 3 ja pikkupakkasta.

Aussihavainnot ovat kohta puhtaaksi kirjoitettuja, joten niiden digitoiminen voi alkaa piakkoin. Ensi syksynä havaitaankin sitten Imatralla pysyvästi, joten tässä yksi syy motivaation puutteeseen tällä hetkellä.

Loppukevennykseksi Saturnus viimeyöltä:

14.4.2010 klo 0:56, pinottu 38 kuvaa, 1/180 s polttotasolta, 2x-barlow. Canon EOS 350D, GSO Dobson 300/1500 mm, 120% croppi.

Matkakrapula

2010-02-02T20:52:00.003+02:00

Aussien matka oli ja meni, itse asiassa se päättyi jo yli kaksi viikkoa sitten. Kaikki sujui suunnitelmien mukaan ja havaintovälineiden puolesta hieman paremminkin. Havaintoaikaa tuli yli sata tuntia ja havaintoja parisen sataa kappaletta. Matkan kruunasi kahdeksan perättäisen yön havaintoputki 10" Dobsonilla yli 7,5 magnitudin taivaan alla.

Havaintoja aloitan tiputtelemaan nettisivuilleni pikapuolin, mutta kyse on kuukausista ennen kuin kaikki on sähköisessä muodossa.

Talvikuukaudet taitavat olla enemmän tai vähemmän horrosaikaa havaintojen suhteen. Sen verran hyvin tuli matkalla havaittua. Ajatuksena oli kuitenkin osallistua maaliskuun puolella oleville Laitepäiville ja onpa kevättaivaalla lukuisia H400-kohteita, jotka odottavat pääsyä havaintokortille. Matkasta tulen kirjoittamaan jossain vaiheessa suuremman luokan lehtijutun ainakin Novan lehteen ja valokuvia latailen Panoramio palveluun.

Uusi SQM ennätys ;)

2009-10-26T15:58:00.001+02:00

Kävin viikonloppuna Rautjärven havaintopaikalla pimeään aikaan, vaikka taivas olikin umpipilvessä. Pilvet roikkuivat alhaalla ja sumun sekaista sadetta tihutti. Tässä säässä paikka on erittäin pimeä. Mittailin SQM:lla taivaan (pilvien) kirkkautta ja sain usean mittauksen perusteella arvoksi 22.94 mag/arcsec! Eli 1.5 yksikköä pimeämpi mitä hyvä taustataivas pilvettömällä ilmalla. Olisipa lukemat samanlaisia pilvettömällä ilmalla.

Reissun varsinainen tarkoitus oli sovittaa kaukoputken uuutta pölysuojaa. Se kävikin hyvin putken päälle. Saa nähdä miten toimii, hengittävyys on ainakin tässä muodossa aivan liian heikkoa...

Filtteripyörä

2009-10-19T19:11:00.001+03:00

Sain vihdoinkin haettua heti DS-tapaamisen jälkeen tilatun Atikin manuaalisen filtteripyörän. Nyt täytyy hommata oikeanlaiset palikat, että saan kapistuksen kiinni fokusointilaitteeseen. Myös itse putkea pitää modata, että kuvan saa tarkennettua kaikilla okulaareilla. Saas nähdä milloin pääsen koekäyttämään, en varmaan seuraavaan kuukauteen...

Filtteripyörässä on viisi paikkaa, joista yksi on jätettävä tyhjäksi. Näin ollen voin iskeä kaikki suotimeni (O-III, UHC, H-beta ja deepsky) pyörään ja vaihtaa niitä kätevästi lennossa. Jospa suotimille tulisi näin hieman enemmän käyttöaikaa.

Havaitsemassa vko 42

2009-10-16T15:58:00.001+03:00

Tällä viikolla oli kolme selkeää tai osittain selkeää yötä, joita kaksi tuli hyödynnettyä. 14/15 iltana jouduin etsimään uuden havaintopaikan, koska vakiopaikan kuivaajassa oli valot päällä ja jyväjemmarit töissä. Uusi ja parempi paikka löytyikin viereisen pellon pohjoislaidalta, josta oli esteetön näkymä etelää ja sankka kuusikko suojaamassa pohjoisessa. Myöskään ohikulkijoista ei tule olemaan vaivaa, sillä havaintopaikka on viljapellolle johtavan kärrypolun päässä, johon pääsee ajamaan autolla. Vieressä on jokin vanha rakennus, joka on ainakin tällä hetkellä tyhjä. Olisiko jonkun kesäpaikka tms?

Havaintojen pääpaino oli tällä kertaa galakseissa vaikka keli ei ollutkaan aivan optimaalinen. Taustataivasmittari näytti lukemaa 20.94 mag/arcsec ja Andromedan ja Pegasuksen rajalta näkyi tähtiä noin 6.6 magnitudiin saakka seeingin ollessa säälittävät 4. Tuuli kävi kuusikon takaa pohjoisesta ja pakkasta oli muutama aste. Havainnot aloitin Kotkan itälaidalla olevista galakseista ja päätin Cetuksessa (suomenkielinen nimi katosi mielestä) oleviin H400-galakseihin.

15/16 yö oli kelin suhteen edellisen kanssa lähes identtinen, joskin hentoja pilvivanoja ajelehti pitkin taivasta. Havaintopaikkana myös samainen pellonreuna, josta taitaa tulla uusi vakiopaikka sulan maan ajalle. Okulaariin haeskelin random-galakseja Pegasusneliön länsilaidalta ja Kalojen suunnalta. Puuttuvat H400-kohteet olivat nousemassa vielä idässä, joten ne saavat odottaa seuraavia kertoja.

Havaitsemassa 9-11.10.2009

2009-10-11T17:31:00.002+03:00

9-11.10 välinen viikonloppu toi mukanaan kaksi selkeää yötä ja tietenkin taivaan pilaavaan Kuun, joka nousi sopivasti pimeän saapuessa. 9. päivän iltana testailin jälleen matkaputkea ja sen tasapainotusta. Lisäpainon rinnalle lisätty kuminauha toimii juuri niin kuin oli tarkoituskin ja katselu onnistuu sekä zeniitin seudulle, että horisonttiin ilman painoilla pelaamista. Pelkän vastapainon avulla tämä ei tunnu onnistuvan mitenkään ja painavat Hyperion okulaarit vaikeuttavat entisestään tasapainon löytymistä eri korkeuksilla. Testauskohteena toimi NGC 884.

Leikkimielessä hommattu Galileoscope pääsi myös tositoimeen samaisena yönä. Kokeilin siinä Hyperioneja ja Nagleria, joilla sain hyvin mielenkiintoisia tuloksia. Käytin 7 mm Nagleria ja 2x-barlowia (143x) Lyyran rengassumuun, joka näkyi kuin näkyikin renkaana, tosin heikkona sellaisena. Syrjäsilmällä pystyi erottamaan selvästi tummemman alueen soikean sumun keskellä. Olin positiivisesti yllättynyt näin pienen ja halvan putken suorituskyvystä. Toisena kohteena oli M15, jossa näkyi mukavan kirkas ydin ja jonkin asteista rakeisuutta syrjäsilmällä.

Illan viimeinen kohde oli tietysti Kuu. Vaikka se onkin säännöllisesti vaivaava kiusankappale niin komeahan se on putken läpi nähtynä, varsinkin kun ollaan puolen kuun tienoilla. Terminaattorilla näkyy monimuotoinen kraatereiden ja vuorten sekamelska riippumatta siitä, millaisella laitteella sitä katsoo.

Sain taustataivaan kirkkaudeksi Kuun paisteessa 19.43, mutta rajamagnitudiksi kuitenkin 6.2 Kassiopeiasta. Jälleen erikoisen hyvä RJM näin vaalealle taivaalle.

10. päivän iltana oli reilu tunti tehokasta havaintoaikaa ennen 57%:n Kuun nousua. Ajelin 18" putken ääreen Rautjärvelle tarkoituksena havaita muutama Hickson joukko. Onnistuinkin tässä hyvin, sillä HCG95, HCG97 ja HCG98 pääsivät havaintokorteille.

HCG95:ssa näkyi ainoastaan a ja d jäsenet kietoutuneena toisiinsa. b:stä on erittäin epävarma havainto. HCG97:ssä kaikki jäsenet e:tä lukuun ottamatta. e:n paikalla näkyy jotain tähtimäistä, mutta okulaarinäkymän perusteella on mahdoton sanoa onko se galaksi vai himmeä tähti. HCG98:ssä a ja b ovat kirkkaita galakseja, joiten välissä on kiusaavasti himmeä tähti. c on erittäin pieni stellaarinen kohde eteläpuolella ja d on tässäkin tapauksessa erittäin epävarmasti havaittu. Oikeassa kohdassä näkyi "jotain" syrjäsilmällä.

Kuun noustua jatkoin H400-projektia NGC 188:lla, jonka piirtäminen olikin melkoinen haaste. Vaikka taustataivas olikin vaalea Kuun ansiosta, näkyi tähtiä järkyttävä määrä, eikä kaikkia saanut mitenkään asetettua oikeaan paikkaan. Vastaavat avonaiset onkin hyvä jättää pienemmille putkille ja keskittyä 18":lla himmeisiin kohteisiin.

Hyödyllisiä julkaisuja

2009-10-01T18:58:00.002+03:00

Internetistä löytyy paljon ilmaiseksi ladattavia julkaisuja, jotka ovat monesti hyödyllisempiä kuin kaupalliset julkaisut. Tässä muutama esimerkki:

The TriAtlas Project - Ilmainen tähtikartasto, johon verrattuna Uranometria varsin pintapuolinen kartasto.

Hickson Observing Guide - Kaikki Hicksonin galaksiryhmät omalla sivullaan. Mukana POSSin kuva, etsintäkartat sekä kirjoittajan (Reiner Vogel) havaintokuvaukset.

Abell Planetaries Observing Guide - Vastaava opas Abell-planetaarisista.

FaintFuzzies' Guides - Etsintäkartoilla ja valokuvilla varustettuja oppaita mm. paikallisen ryhmän galakseista, pienistä galaksiryhmistä (60+), galaksi triosta (115+), Shakhbazianin galaksiryhmistä (60+), Abell-galaksijoukoista (80+), pallomaisista joukoista (90+) ja planetaarisista sumuista (+350). Lisää tavaraa on tulossa tulevaisuudessa. Tekijänä Alvin Huey.

Parasta näissä julkaisussa on se, että ne voi ladata omalle koneelle tai printata paperille. Olen laittanut olennaisimmat oppaat muovitaskuihin, jolloin karttojen käyttö on helppoa putken äärrellä. Esim. Hickson joukkojen tai Abell-planetaaristen havaitseminen näiden kanssa on yhtä juhlaa!

DS-tapaamisen jälkeinen viikko

2009-09-28T17:51:00.006+03:00

DS-tapaamisen jälkeen on ollut harvinaisen paljon selkeitä öitä. Menneellä viikolla sain tehtyä havaintoja neljänä eri yönä, joskin 26/27.9 oli huono kovan kosteuden, sumun ja pilvien takia. 23/24 ja 24/25 meni 12" ääressä Aniassa. Kohteet olivat jälleen pääasiassa H400-kohteita (avoimia joukkoja), mutta mukaan mahtui myös pari pallomaista joukkoa Käärmeenkantajasta sekä sekalaisia galakseja Kotkan ja Vesimiehen rajalta. Syksyn keskiyön H400-kohteet alkavat olla havaittuja ja täytyy odotella enemmän aamuun, että uusia kohteita nousee havaintokorkeudelle.

25/26 yö oli myös varsin hyvä ja olisi ollut hyvä mahdollisuus koestaa 18":n uusi havaintopaikka Rautjärven Haakanalassa. Kahden edellisen yön valvominen + muut harrastukset ja työ verottivat kuitenkin sen verran, että en kyennyt kuin parin tunnin pikasessioon, jona aika sain havaituksi vain Hickson 96:n. Olo oli sen verran karmea, etten pystynyt kurottamaan okulaariin kun taju meinasi mennä. Todella harmillinen takaisku pahaan paikkaan. Taustataivaan kirkkaus vaihteli 21.3:n ja 21.5:n välillä, joten tämän perusteella Haakanala on yhtä pimeä kuin Härskiänsaari. Tosin täällä paras näkymä on idän ja etelän välille. Venäjän puolella kaakossa näkyy jokin valaistu alue, mutta siitä ei ole haittaa. Imatran valosaaste jää luoteen ja lännen suuntaan, jossa on myös näköesteitä. Pimein suunta on koillinen.

26/27 välinen yö oli kiusallinen sumun ja pilvien takia. Taivas oli kauttaaltaan ohuen hunnun peitossa. Tähdet kuitenkin näkyivät ja päätin testata uuden muodon saanutta matkaputkeani taajama olosuhteissa Lakasenpellossa. Imatran kaupunki on tehnyt ensimmäisen järkevän päästöksen vuosikymmeneen ja päättänyt pitää kylien katuvalot pimeänä klo 0-3 välisen ajan. Valojen sammuessa taustataivas pimeni 20.1:stä 20.3:een ja käytännössä havaintopaikalle tuleva suora valosaaste hävisi kokonaan. Optisesti matkaputki toimii hyvin ja kuva on suorastaan kiitettävän tarkka. Erityisesti pidin 21 mm Hyperionin antamasta 1,7 asteen näkökentästä. Testikohteina toimivat Pohjois-Amerikkasumu O-III:n kanssa sekä muutama H400 avonainen Perseuksesta.

Putken tasapainotus on tuottanut paljon vaivaa. Mekaanisesti olen rakentanut deklinaatioakselin mahdollisimman alas, jotta jalusta saadaa matalaksi. Tämän takia putken alapäähän on pitänyt lisätä painoja. Tarkoituksena on, että tarvittava paino löydetään havaintopaikalta, jotta sitä ei tarvitse raahata lentokoneessa. Huomasin kuitenkin, että zeniittiin ja horisonttiin katsottaessa tarvitaan eri määrä painoa, joka aiheutti turhaa säätämistä itse havainnointiin. Kokeilinkin aamulla korvata osan painosta kuminauhalla ja osottautui todella hyväksi ratkaisuksi! Nyt putkeen tarvitaan verrattaen pieni lisäpaino, kun kuminauha lisää vastusta enemmän tai vähemmän lineaarisesti. Tätä en ole vielä testännut pimeässä, mutta päivänvalossa se tuntuu toimiva todella hyvin. Lisäksi nauhan pituudella on helppo säätää sen vaikutusta. Aivan ilman lisäpainoa putki ei toimi, koska se kaatuisi muuten horisonttiin katsottaessa. Putkella on matkustuskunnossa painoa 3.8 kg.

Deepsky-tapaaminen 2009

2009-09-24T13:58:00.001+03:00

Tämän vuotinen Syvä taivas-jaoston tapaaminen pidettiin 18-20.9 Artjärven Tähtikalliolla. Tapahtuman runkona toimi perinteiseen tapaan lyhyet esitelmät ja perinteinen tietokilpailu. vapaan seurustelun ohessa myös saunottiin ja päästiin myös hieman havaitsemaan. Ilman haltija ei toiveista huolimatta suosinut tapahtumaa, sillä selkeää taivasta nähtiin pienissä erissä perjantai-lauantai yönä. Nopeasti liikkuvat pilvet eivät antaneet aikaa kunnon havaintoihin.

Hommasin kansainvälisen tähtitieteen vuoden kunniaksi Galilei-teleskoopin Ursasta. Teleskoopin sai kolmellakymmenellä eurolla omaksi kotipostiin kuljetettuna. Putki toimitetaan osina ja ennen tositoimia se täytyy kasata. Miehisestä ylpeydestä huolimatta kannattaa lukea kasausohjeet ennen kuin alkaa sovittelemaan paloja yhteen. Myös okulaari ja barlow-linssi täytyy kasata linssien oikeaa järjestystä myöden. Asensin putken Artjärvellä linssiputkelle suunniteltuun jalustaan ja pääsin tekemään yhden havainnon pilvien välistä. Kohteeksi valitsin M45:n, koska arvelin sen olevan juuri passeli kohde 50/500 mm linssiputkella. Ensi silmäys yllätti todella positiivisesti! Kohde mahtui lähes kokonaisuudessaan kenttään (25x) ja tähdet olivat mukavan näköisiä. Himmeimmät tähdet olivat luokkaa 10 magnitudia. Valitettavasti pilvet estivät havainnot muista kohteista. Andromedan galaksi, Orionin sumu ja esimerkiksi M13 ovat varmasti katsomisen arvoisia kohteita tälläkin putkella. Seuraavalla kerralla täytyy kokeilla, että millainen näkymä saadaan kun putkeen laitetaan laadukas okulaari.

Sääennusteet lupasivat selkeää heti tapaamisen jälkeiseksi illaksi ja päätinkin jäädä Tähtikalliolle kokeilemaan Astrofoxia, joka on viimeinkin havaintokunnossa. Sain todella hyödyllisen pikaperehdyttämisen putken käyttöön sunnuntai aamuna Jorma Olinilta. Kun ilta ja pimeä koitti osasin suoraviivaisesti laittaa tornin ja putken havaintokuntoon ilman sen suurempaa arpomista. Aloitin havainnot M27:stä, koska se sattui olemaan hyvällä korkeudella etelätaivaalla. Se näkyy jo pienessä etsimessä, joten oikean paikan löytäminen on helppoa. Astrofoxin etsimet olivat todella tarkasti suunnattu ja kohde olikin okulaarissa alta aika yksikön. Käytin 13 mm Baader Hyperionia, joka antaa 280-kertaisen suurennuksen noin 15 kaarisekunnin kentällä. M27 täyttää tällaisella kokoonpanolla lähes koko kentän ja näky onkin lähes uskomaton! Sumun tuttu tiimalasimuoto loistaa poissa olollaan ja sumun isoakseli on kääntynyt 90 astetta verrattuna pienen putken näkymään. Sumun keskiosat ovat käsittämättömän kirkkaat, jopa niin kirkkaat, että hennot yksityiskohdat katovat sumun hohtoon. Päätin kokeilla mitä O-III suodin tekee näkymälle. O-III on juuri oikea suodin tällaiseen kohteeseen. Se korostaa entisestään yksityiskohtien terävyyttä. Syrjäsilmällä näkyvien rakenteiden määrä niin runsas, että niiden piirtäminen on käytännössä mahdotonta. Komeimmat kohdat löytyvät sumun hennoista "siivistä", jotka koostuvat lukuisista kuitumaisista rakenteista. Sumun keskialue suorastaan vaatii suurempaa suurennusta, mutta silloin osa kohteesta jää näkökentän ulkopuolelle. 280x suurennuksella keskialueet ovat kirkasta sumumössöä, jossa pilkahtelee erinäisiä rakenteita riippuen siitä mihin kohtaan katsoo.

M27:n jälkeen siirryin alemmas Vesimieheen ja kompaktiin galaksijoukkoon nimeltä Hickson 88. Kaikki joukon neljä galaksia kuuluvat NGC-luetteloon. NGC 6976 (14.0 mag), NGC 6977 (13.3 mag) ja NGC 6978 (13.3 mag) ovat sen verran kirkkaita, että ovat havaittavissa ainakin 10" kaukoputkella, NGC 6975 (14.8 mag) voi olla sen sijaan haastavampi. Kolme ensinnä mainittua galaksia ovat siistissä jonossa ja vieläpä näennäisessä koko järjestykessä. NGC 6978 on lounais-luode suunnassa pitkulainen kun taas NGC 6976 ja -77 ovat enemmän tai vähemmän pyöreitä. Hieman syrjemmässä oleva NGC 6975 on enemmänkin neulamainen galaksi. Valokuvissa kaikki galaksit näyttäisivät olevan spiraaligalakseja. Käytin tähän joukkoon myös 280x-suurennusta.

Noin viisi astetta länteen ja aste etelään Hickson 88:sta löytyy planetaarinen sumu PK 38-25.1 (14.3 mag), joka tunnetaan myös nimellä Abell 70. Huomasin kohteen sattumalta tietokoneen ruudulta, kun tutkin mitä kohteita olisi edellisen kohteen lähistöllä. Pyrin näin optimoimaan ajan käyttöä ja etsimisen aiheuttamaa tuskaa valitsemalla mahdollisimman läheisiä kohteita. Astrofox olisi osannut etsiä kohteet automaattisesti, mikäli olisi osannut kohdistaa ohjausjärjestelmän oikein. Ohjainkapula kuvitteli olevansa jossain Kassiopeian suunnalla vaikka putki oli suunnattu matalalle etelään. Onneksi kartan, tässä tapauksessa tietokoneen ja SkyMap Pro 10:n, avulla etsiminen onnistui vanhaan malliin manuaalisesti. Huomasin sumun jo 21 mm okulaarin näkökentässä pienenä sumuna. Iskin 7 mm Naglerin fokusointilaitteeseen ja kurkistin jännittyneenä okulaariin. Kuva oli aluksi huomattavan epätarkka, mutta onneksi tämä johtui siitä, että tarkan kuvan alue on eri kohdissa eri okulaareilla. Sain kuin sainkin kuvan tarkennettua fokusointilaitteen ja apupeilin tarkentimen avulla ja Abell 70 ilmestyi näkyviin kauniina renkaana. Jo suorasilmällä katsottuna hieman pohjois-eteläsuunnassa soikean sumun pohjoisreunassa alkoi näkyä kirkastuma, joka oli syrjäsilmällä varsin selkä. Nagler antoi 520x-kertaisen suurennuksen, mutta sumu olisi vaatinut vieläkin enemmän. Valitettavasti noin 22 asteen korkeudella ollut kohde ja kaukoputken keskinkertainen optiikka ei sallinut yhtään suurempaa suurennusta. Kuva oli tälläkin jo varsin epämiellyttävän suttuinen. Laiton UHC-suotimen okulaariin ja sain sumun hieman terävämmäksi. Noin 19 magnitudin keskustähti ei näkynyt, mutta mikäli putki saataisiin toimimaan täydellisesti, ei sekään olisi mikään mahdottomuus. Astrofoxin valtavan valonkeräyskyvyn huomaa parhaiten siitä, että suurellakin suurennuksella taustataivas on huomattavan vaalea ja sisäinen ääni käskee lisäämään suurennusta, vaikka kuvaa ei teräväksi saisikaan.

Pilvet alkoivat vyörymään päälle lännestä ja seuraavaksi ajateltu kohde Hickson 89 jäi näkemättä. Hickson 89 on varsin himmeä rykelmä 15-17 magnitudin galakseja, joten tässä kohteessa Astrofox olisi voinut todistaa kykynsä. Lähinnä olisin halunnut nähdä kuinka ryhmän himmein galaksi, 16.9 magnitudin PGC 66574, erottuu. No ensi kerralla uusi yritys.

Varsinainen havainnointi tällä putkella on varsin nautinnollista. En ole tottunut seurantaan, joten keskittyminen itse kohteeseen välittämättä putken liikuttelusta tuntui varsin luksukselta. M27:ää lukuunottamatta kohteet olivat sen verran matalalla etelätaivaalla, että katselu onnistui suoraan lattialla seisomalla. Korkeammalla olevat kohteet tarvitsevat jakkaran kanssa taiteilua ja aivan korkeimpiin kohteisiin ei edes yletä, koska tornissa ei ollut tarpeeksi korkeita tikkaita (mm. M57 oli tällainen alkuillasta).

Havaintoja:

http://www.deepsky-archive.com/record.php?id=7993
http://www.deepsky-archive.com/record.php?id=7995
http://www.deepsky-archive.com/record.php?id=7996
http://www.deepsky-archive.com/record.php?id=7997

Havaitsemassa 16/17.9.2009

2009-09-17T18:45:00.000+03:00

Huomattavan paljon parempi keli kuin edellisenä yönä. Pilvet hajaantuivat pimeän saapuessa muutamaksi tunniksi, jolloin suuntasin Aniaan. Tehokasta havaintoaikaa kesti aina vajaaseen kahteen saakka. Tämän jälkeen lännestä vyöryi yhtenäisempää pilveä. Melko voimakas tuuli piti kosteuden loitolla eikä minkäänlaista huurreongelmaa esiintynyt. Läpinäkyvyys tuntui lähestulkoon erinomaiselta, mutta pysyin silti tiukasti alkuperäisessä suunnitelmassa ja havaitsin avinaisia joukkoja Nuolesta, Joutsenesta ja Kefeuksesta. Kefeuksen kohteet olivat tasan tarkkaan suoraan päänpäällä, mikä teki seurannasta varsin mielenkiintoista varsinkin kun painavalla okulaarille putkikaan ei tahtonut pysyä tasapainossa. Taustataivas oli kymmenyksen parempi (21.1) kuin edellisenä yönä, seeing 2 ja RJM 6.7 mag.

Havaitsemassa 15/16.9.2009

2009-09-16T20:50:00.000+03:00

15/16.9.2009 jo neljäs selkeä yö putkeen. Harmikseni missasin edelliset erinäisten menojen ja väsymyksen vuoksi. Keli oli kostea jo havaitopaikalle ajaessani ja tavarat hikoilivatkin runsaasti koko yön. Seeing oli myös hieman heikko ja taivas tukkoisen oloinen. Kuitenkin varsin hyvä keli avonaisia ajatellen. Tein yhdeksän havaintoa Joutsen-Sisilisko-Kefeus alueen H400-listan avonaisista. Toki mukaan mahtui myös UGC 11090, joka sattui olemaan kulkureitillä. Havaintoja tiputtelen nettisivuille, kunhan ne aikanaan valmistuvat.

Päivitystä 9.9.2009 tulipalloon

2009-09-15T18:10:00.003+03:00

Edellisessä postauksessa oleva tulipallo on kuvattu lisäkseni ainakin kahdella kameralla (Timo Kantola ja Jari Tuukkanen). Kantola kertoo Astronetissä seuraavaa:

- Kestoa tuolla Iiron kuvaamalla 9.9.2009 klo 23:41:30 tulipallolla oli 0.83sek.
- Sytty az,217.278,ev,16.812, eli ra,291.992,dec,-5.655
- Ja sammu az,221.511,ev,10.235, eli ra,286.040,dec,-10.704

Esko Lyytinen tietää kertoa samassa keskustelussa, että tulipallo kuuluu September Perseideihin.

Linkki keskusteluun: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4936.15

Meteorikamerassa vilskettä

2009-09-10T20:22:00.005+03:00

9.9.2009 klo 23:40-23:45 osui melko kirkas meteori kameran näkökenttään. Viirun tunnistin meteoriksi sen nopean liikkeen perusteella. Kamera tallensi toiseen kuvaan vain joka toisen framen ja tässä näkyi hyvin kohteen nopea liike. Kuvataajuutena oli 10 fps.

Samana yönä 10. päivän puolella klo 3:40-3:50 välillä meni (todennäköisesti) kaksi satelliittia melko läheltä Kuuta. Viirut näkyivät peräisissä 5 minuutin kuvissa. Pitäisi opetella jäljittämään näitä himmeämpiäkin taivaan vaeltajia. Alla oleva kuva on yhdistelmä näistä.

Lisäksi yön aikana oli tallentunut useita lentokoneita ja himmeämpiä satelliitteja.

EDIT: Pikaisen HeavenSatin asennuksen ja opiskelun jälkeen sain selville, että kirkkaampi viiva on satelliitin AQUA:n tekemä. Himmeämpään viivaan on kaksi ehdokasta: CLOUDSAT ja CALIPSO. Kummatkin ovat HeavenSatin mukaan 6 magnitudin luokkaa, joten vähän epäilyttää, että näin himmeä näkyisi kamerassa...

Iridium 23 ja Kuu

2009-09-08T18:59:00.002+03:00

Iridium 23 pyyhältää meteorikamerassa -8 magnitudin kirkkaudella ohuen pilven takana Kuuta hipoen. Kamera oli tällä kertaa noin 1,2 km sivussa välähdyksen keskilinjalta.

Meteorikameran saldoa

2009-09-04T23:57:00.003+03:00

Jälleen jäi meteorikameraan miehekäs viiru. HA:n mukaan ei pitäisi olla mitään merkittävää liikkeellä tuolla suunnalla tähän aikaan (4.9.2009 klo 23:15-23:20). Kuvassa Kuu nousee vasemmalla ja kirkas viiru alalaidassa on Jupiter.

Luetteloiden yhteenveto

2009-09-04T21:41:00.002+03:00

Rakentelin aikani kuluksi listausta mitä on havaittu mistäkin yleisesti käytössä olevasta luettelosta. Luettelot ja havainnot on koottu osoitteeseen: http://personal.inet.fi/surf/deepsky/Catalogues.htm

Listoista näkyy hyvin se, että varsinaista suunnitelmallisuutta ei juurikaan ole ollut. Havaintoja löytyy suuri läjä esim. +15 mag galakseista, mutta sellaiset kohteet kuten M37 ja NGC 7000 on edelleen havaitsematta (piirros puuttuu). Tässä onkin työtä muutamaksi vuodeksi havaita ns. peruskohteet kunnolla. Lisäksi monet vanhemmista havainnoista on sen verran kelvottoman näköisiä, että niitä täytyy havaita uudestaan.

Satelliitti vai meteori?

2009-09-03T21:24:00.003+03:00

Meteorikameraan jäi 3.9.2009 klo 1:55-2:00 kuvan mukainen viiru. Heavens-Aboven mukaan kyseisellä aikavälillä ei olisi kirkkaita satelliittejä kuva-alueella. Voisiko olla meteori? Näyttää vain turhan symmetriseltä...

-8 mag Iridium 64 meteorikamerassa

2009-09-02T17:44:00.004+03:00

Meteorikameran kuvaan osui -8 magnitudin Iridium 64 2.9.2009 klo 1:30-1:35. Kamera oli välähdyksen keskilinjalta ainoastaan 300 m sivussa. Sama Iridium osui kameraan myös 16.8.2009, jolloin kirkkautta oli - 5 magnitudia.

H400:n tilanne

2009-08-29T00:06:00.002+03:00

H400:n kohteista on havaittu (=havaintopiirros olemassa) tällä hetkellä 204 kohdetta eli hieman yli puolessa välissä ollaan. Lisäksi olen vuosien saatossa merkinnyt 42 kohdetta nähdyksi, näistä ei ole esittää havaintoa eikä näitä siis lasketa. Havaitsemattomat kohteet voi karkeasti jakaa kahteen ryhmään: avonaiset joukot ja kevättaivaan galaksit. Syy tähän on selkeä, en ole oikein koskaan innostunut avonaisista joukoista ja kevättaivaalla on järjetön määrä muitakin galakseja. Sen sijaan Suomessa aina horisontin alapuolelle jäävät kohteet on havaittu melko kattavasti, kiitos Kanarian reissujen! Muutamat alataivaan puuttuvat kohteet kuittaan vuodenvaihteen Australian reissulla. Kevätkausi meneekin sitten galaksien kimpussa, jotka ovat muutenkin suosikkejani.

Havaintokausi 2009-2010 avattu

2009-08-26T21:35:00.004+03:00

Havaintokausi 2009-2010 pyörähti käyntiin 19/20.8 välisenä yönä Pirkkalan Aniassa 12" putken kanssa. Aloitin viime keväänä käymään läpi H400 Stephen O'Mearan kirjan innoittamana. Kirja on jäsennelty havainoöihin, joille jokaiselle on valmiiksi katsottuna noin 6 kohdetta. Omalta kohdaltani noin puolet H400-listan kohteista on vielä havaitsematta, joten työtä riittää pariksi havaintokaudeksi.

Selkeiden öiden myötä pääsin avamaan kauden myös kotikotona olevalla 18" putkella. 22/23.8 yö oli taustataivaan tummuuden suhteen pimein yö, missä olen ollut SQM-laitteen kanssa. Taivaan tummuus ylsi 21.5 mag/sqrrsec arvoon, kun se oli Aniassa vain 20.9. H400 listaa käyn läpi puoliteholla, kun olen suuren putken ääressä. Listan kohteet ovat sen verran kirkkaita ja helppoja, että niitä kannattaa havaita Aniassa, kun taas 18" havaintoajan voi käyttää johonkin hieman haastavampaan.

23/24.8 oli myös alkuyön osalta selkeä ja teinkin illan suussa pitemmän aikaa mietinnässä olevan tempun ja siirsin 18" putken Ruokolahden Härskiänsaaresta mummon konekuuriin Rautjärven Haakanalaan. Tämä siirto avaa tälle putkelle aivan uudet näkymät. Härskiänsaaressa eteläinen taivas on pahasti puoiden takana ja kaikki paikalle pääsevä valosaaste niin Imatralta, Joutsenosta kuin Lappeenrannastakin on juuri etelän suunnalla. Nyt uudella havaintopaikalla on horisontti näkymä etelään ja pahin valosaaste lännessä. Itä- ja etelä pupolella on Venäjän raja eikä siellä tunnetusti ole aivan rajan pinnassa valaistusta. Harmittavasti taivas meni heti alkuyöstä enemmän tai vähemmän pilveen, joten en saanut kunnon ensikosketusta uuteen havaintopaikkaan, mutta ei se huonompi ole kuin edellinen. Putkea säilytän suuressa, maatalouskoneiden säilytykseen tehdyssä varastossa, jossa on kaksi koko seinän avaavaa liukuovea. Tuulen tuivertaessa pystyn havaitsemaan etelätaivaalle suoraan varastosta, joka toimiikin kätevästi samalla "tähtitornina".

24/25.8 oli jälleen mahtava yö. Olin Riku Henrikksonin kanssa havaitsemassa Aniassa taustataivaan ollessa 21,1:n kieppeilla. Keli oli kahteen saakka erittäin hyvä, sillä ei ollut tuulta eikä kosteutta! Kahden kieppeissä alkoi sitten ensimmäiset paikat huurtua.

Testi

2009-08-25T20:39:00.001+03:00

Testataan miten blogi toimii. Tänne olisi tarkoitus kirjoitella ds-harrastukseen liittyviä juttuja.