Kävin viikonloppuna Rautjärven havaintopaikalla pimeään aikaan, vaikka taivas olikin umpipilvessä. Pilvet roikkuivat alhaalla ja sumun sekaista sadetta tihutti. Tässä säässä paikka on erittäin pimeä. Mittailin SQM:lla taivaan (pilvien) kirkkautta ja sain usean mittauksen perusteella arvoksi 22.94 mag/arcsec! Eli 1.5 yksikköä pimeämpi mitä hyvä taustataivas pilvettömällä ilmalla. Olisipa lukemat samanlaisia pilvettömällä ilmalla.
Reissun varsinainen tarkoitus oli sovittaa kaukoputken uuutta pölysuojaa. Se kävikin hyvin putken päälle. Saa nähdä miten toimii, hengittävyys on ainakin tässä muodossa aivan liian heikkoa...
maanantai 26. lokakuuta 2009
maanantai 19. lokakuuta 2009
Filtteripyörä
Sain vihdoinkin haettua heti DS-tapaamisen jälkeen tilatun Atikin manuaalisen filtteripyörän. Nyt täytyy hommata oikeanlaiset palikat, että saan kapistuksen kiinni fokusointilaitteeseen. Myös itse putkea pitää modata, että kuvan saa tarkennettua kaikilla okulaareilla. Saas nähdä milloin pääsen koekäyttämään, en varmaan seuraavaan kuukauteen...
Filtteripyörässä on viisi paikkaa, joista yksi on jätettävä tyhjäksi. Näin ollen voin iskeä kaikki suotimeni (O-III, UHC, H-beta ja deepsky) pyörään ja vaihtaa niitä kätevästi lennossa. Jospa suotimille tulisi näin hieman enemmän käyttöaikaa.
Filtteripyörässä on viisi paikkaa, joista yksi on jätettävä tyhjäksi. Näin ollen voin iskeä kaikki suotimeni (O-III, UHC, H-beta ja deepsky) pyörään ja vaihtaa niitä kätevästi lennossa. Jospa suotimille tulisi näin hieman enemmän käyttöaikaa.
perjantai 16. lokakuuta 2009
Havaitsemassa vko 42
Tällä viikolla oli kolme selkeää tai osittain selkeää yötä, joita kaksi tuli hyödynnettyä. 14/15 iltana jouduin etsimään uuden havaintopaikan, koska vakiopaikan kuivaajassa oli valot päällä ja jyväjemmarit töissä. Uusi ja parempi paikka löytyikin viereisen pellon pohjoislaidalta, josta oli esteetön näkymä etelää ja sankka kuusikko suojaamassa pohjoisessa. Myöskään ohikulkijoista ei tule olemaan vaivaa, sillä havaintopaikka on viljapellolle johtavan kärrypolun päässä, johon pääsee ajamaan autolla. Vieressä on jokin vanha rakennus, joka on ainakin tällä hetkellä tyhjä. Olisiko jonkun kesäpaikka tms?
Havaintojen pääpaino oli tällä kertaa galakseissa vaikka keli ei ollutkaan aivan optimaalinen. Taustataivasmittari näytti lukemaa 20.94 mag/arcsec ja Andromedan ja Pegasuksen rajalta näkyi tähtiä noin 6.6 magnitudiin saakka seeingin ollessa säälittävät 4. Tuuli kävi kuusikon takaa pohjoisesta ja pakkasta oli muutama aste. Havainnot aloitin Kotkan itälaidalla olevista galakseista ja päätin Cetuksessa (suomenkielinen nimi katosi mielestä) oleviin H400-galakseihin.
15/16 yö oli kelin suhteen edellisen kanssa lähes identtinen, joskin hentoja pilvivanoja ajelehti pitkin taivasta. Havaintopaikkana myös samainen pellonreuna, josta taitaa tulla uusi vakiopaikka sulan maan ajalle. Okulaariin haeskelin random-galakseja Pegasusneliön länsilaidalta ja Kalojen suunnalta. Puuttuvat H400-kohteet olivat nousemassa vielä idässä, joten ne saavat odottaa seuraavia kertoja.
Havaintojen pääpaino oli tällä kertaa galakseissa vaikka keli ei ollutkaan aivan optimaalinen. Taustataivasmittari näytti lukemaa 20.94 mag/arcsec ja Andromedan ja Pegasuksen rajalta näkyi tähtiä noin 6.6 magnitudiin saakka seeingin ollessa säälittävät 4. Tuuli kävi kuusikon takaa pohjoisesta ja pakkasta oli muutama aste. Havainnot aloitin Kotkan itälaidalla olevista galakseista ja päätin Cetuksessa (suomenkielinen nimi katosi mielestä) oleviin H400-galakseihin.
15/16 yö oli kelin suhteen edellisen kanssa lähes identtinen, joskin hentoja pilvivanoja ajelehti pitkin taivasta. Havaintopaikkana myös samainen pellonreuna, josta taitaa tulla uusi vakiopaikka sulan maan ajalle. Okulaariin haeskelin random-galakseja Pegasusneliön länsilaidalta ja Kalojen suunnalta. Puuttuvat H400-kohteet olivat nousemassa vielä idässä, joten ne saavat odottaa seuraavia kertoja.
sunnuntai 11. lokakuuta 2009
Havaitsemassa 9-11.10.2009
9-11.10 välinen viikonloppu toi mukanaan kaksi selkeää yötä ja tietenkin taivaan pilaavaan Kuun, joka nousi sopivasti pimeän saapuessa. 9. päivän iltana testailin jälleen matkaputkea ja sen tasapainotusta. Lisäpainon rinnalle lisätty kuminauha toimii juuri niin kuin oli tarkoituskin ja katselu onnistuu sekä zeniitin seudulle, että horisonttiin ilman painoilla pelaamista. Pelkän vastapainon avulla tämä ei tunnu onnistuvan mitenkään ja painavat Hyperion okulaarit vaikeuttavat entisestään tasapainon löytymistä eri korkeuksilla. Testauskohteena toimi NGC 884.
Leikkimielessä hommattu Galileoscope pääsi myös tositoimeen samaisena yönä. Kokeilin siinä Hyperioneja ja Nagleria, joilla sain hyvin mielenkiintoisia tuloksia. Käytin 7 mm Nagleria ja 2x-barlowia (143x) Lyyran rengassumuun, joka näkyi kuin näkyikin renkaana, tosin heikkona sellaisena. Syrjäsilmällä pystyi erottamaan selvästi tummemman alueen soikean sumun keskellä. Olin positiivisesti yllättynyt näin pienen ja halvan putken suorituskyvystä. Toisena kohteena oli M15, jossa näkyi mukavan kirkas ydin ja jonkin asteista rakeisuutta syrjäsilmällä.
Illan viimeinen kohde oli tietysti Kuu. Vaikka se onkin säännöllisesti vaivaava kiusankappale niin komeahan se on putken läpi nähtynä, varsinkin kun ollaan puolen kuun tienoilla. Terminaattorilla näkyy monimuotoinen kraatereiden ja vuorten sekamelska riippumatta siitä, millaisella laitteella sitä katsoo.
Sain taustataivaan kirkkaudeksi Kuun paisteessa 19.43, mutta rajamagnitudiksi kuitenkin 6.2 Kassiopeiasta. Jälleen erikoisen hyvä RJM näin vaalealle taivaalle.
10. päivän iltana oli reilu tunti tehokasta havaintoaikaa ennen 57%:n Kuun nousua. Ajelin 18" putken ääreen Rautjärvelle tarkoituksena havaita muutama Hickson joukko. Onnistuinkin tässä hyvin, sillä HCG95, HCG97 ja HCG98 pääsivät havaintokorteille.
HCG95:ssa näkyi ainoastaan a ja d jäsenet kietoutuneena toisiinsa. b:stä on erittäin epävarma havainto. HCG97:ssä kaikki jäsenet e:tä lukuun ottamatta. e:n paikalla näkyy jotain tähtimäistä, mutta okulaarinäkymän perusteella on mahdoton sanoa onko se galaksi vai himmeä tähti. HCG98:ssä a ja b ovat kirkkaita galakseja, joiten välissä on kiusaavasti himmeä tähti. c on erittäin pieni stellaarinen kohde eteläpuolella ja d on tässäkin tapauksessa erittäin epävarmasti havaittu. Oikeassa kohdassä näkyi "jotain" syrjäsilmällä.
Kuun noustua jatkoin H400-projektia NGC 188:lla, jonka piirtäminen olikin melkoinen haaste. Vaikka taustataivas olikin vaalea Kuun ansiosta, näkyi tähtiä järkyttävä määrä, eikä kaikkia saanut mitenkään asetettua oikeaan paikkaan. Vastaavat avonaiset onkin hyvä jättää pienemmille putkille ja keskittyä 18":lla himmeisiin kohteisiin.
Leikkimielessä hommattu Galileoscope pääsi myös tositoimeen samaisena yönä. Kokeilin siinä Hyperioneja ja Nagleria, joilla sain hyvin mielenkiintoisia tuloksia. Käytin 7 mm Nagleria ja 2x-barlowia (143x) Lyyran rengassumuun, joka näkyi kuin näkyikin renkaana, tosin heikkona sellaisena. Syrjäsilmällä pystyi erottamaan selvästi tummemman alueen soikean sumun keskellä. Olin positiivisesti yllättynyt näin pienen ja halvan putken suorituskyvystä. Toisena kohteena oli M15, jossa näkyi mukavan kirkas ydin ja jonkin asteista rakeisuutta syrjäsilmällä.
Illan viimeinen kohde oli tietysti Kuu. Vaikka se onkin säännöllisesti vaivaava kiusankappale niin komeahan se on putken läpi nähtynä, varsinkin kun ollaan puolen kuun tienoilla. Terminaattorilla näkyy monimuotoinen kraatereiden ja vuorten sekamelska riippumatta siitä, millaisella laitteella sitä katsoo.
Sain taustataivaan kirkkaudeksi Kuun paisteessa 19.43, mutta rajamagnitudiksi kuitenkin 6.2 Kassiopeiasta. Jälleen erikoisen hyvä RJM näin vaalealle taivaalle.
10. päivän iltana oli reilu tunti tehokasta havaintoaikaa ennen 57%:n Kuun nousua. Ajelin 18" putken ääreen Rautjärvelle tarkoituksena havaita muutama Hickson joukko. Onnistuinkin tässä hyvin, sillä HCG95, HCG97 ja HCG98 pääsivät havaintokorteille.
HCG95:ssa näkyi ainoastaan a ja d jäsenet kietoutuneena toisiinsa. b:stä on erittäin epävarma havainto. HCG97:ssä kaikki jäsenet e:tä lukuun ottamatta. e:n paikalla näkyy jotain tähtimäistä, mutta okulaarinäkymän perusteella on mahdoton sanoa onko se galaksi vai himmeä tähti. HCG98:ssä a ja b ovat kirkkaita galakseja, joiten välissä on kiusaavasti himmeä tähti. c on erittäin pieni stellaarinen kohde eteläpuolella ja d on tässäkin tapauksessa erittäin epävarmasti havaittu. Oikeassa kohdassä näkyi "jotain" syrjäsilmällä.
Kuun noustua jatkoin H400-projektia NGC 188:lla, jonka piirtäminen olikin melkoinen haaste. Vaikka taustataivas olikin vaalea Kuun ansiosta, näkyi tähtiä järkyttävä määrä, eikä kaikkia saanut mitenkään asetettua oikeaan paikkaan. Vastaavat avonaiset onkin hyvä jättää pienemmille putkille ja keskittyä 18":lla himmeisiin kohteisiin.
torstai 1. lokakuuta 2009
Hyödyllisiä julkaisuja
Internetistä löytyy paljon ilmaiseksi ladattavia julkaisuja, jotka ovat monesti hyödyllisempiä kuin kaupalliset julkaisut. Tässä muutama esimerkki:
The TriAtlas Project - Ilmainen tähtikartasto, johon verrattuna Uranometria varsin pintapuolinen kartasto.
Hickson Observing Guide - Kaikki Hicksonin galaksiryhmät omalla sivullaan. Mukana POSSin kuva, etsintäkartat sekä kirjoittajan (Reiner Vogel) havaintokuvaukset.
Abell Planetaries Observing Guide - Vastaava opas Abell-planetaarisista.
FaintFuzzies' Guides - Etsintäkartoilla ja valokuvilla varustettuja oppaita mm. paikallisen ryhmän galakseista, pienistä galaksiryhmistä (60+), galaksi triosta (115+), Shakhbazianin galaksiryhmistä (60+), Abell-galaksijoukoista (80+), pallomaisista joukoista (90+) ja planetaarisista sumuista (+350). Lisää tavaraa on tulossa tulevaisuudessa. Tekijänä Alvin Huey.
Parasta näissä julkaisussa on se, että ne voi ladata omalle koneelle tai printata paperille. Olen laittanut olennaisimmat oppaat muovitaskuihin, jolloin karttojen käyttö on helppoa putken äärrellä. Esim. Hickson joukkojen tai Abell-planetaaristen havaitseminen näiden kanssa on yhtä juhlaa!
The TriAtlas Project - Ilmainen tähtikartasto, johon verrattuna Uranometria varsin pintapuolinen kartasto.
Hickson Observing Guide - Kaikki Hicksonin galaksiryhmät omalla sivullaan. Mukana POSSin kuva, etsintäkartat sekä kirjoittajan (Reiner Vogel) havaintokuvaukset.
Abell Planetaries Observing Guide - Vastaava opas Abell-planetaarisista.
FaintFuzzies' Guides - Etsintäkartoilla ja valokuvilla varustettuja oppaita mm. paikallisen ryhmän galakseista, pienistä galaksiryhmistä (60+), galaksi triosta (115+), Shakhbazianin galaksiryhmistä (60+), Abell-galaksijoukoista (80+), pallomaisista joukoista (90+) ja planetaarisista sumuista (+350). Lisää tavaraa on tulossa tulevaisuudessa. Tekijänä Alvin Huey.
Parasta näissä julkaisussa on se, että ne voi ladata omalle koneelle tai printata paperille. Olen laittanut olennaisimmat oppaat muovitaskuihin, jolloin karttojen käyttö on helppoa putken äärrellä. Esim. Hickson joukkojen tai Abell-planetaaristen havaitseminen näiden kanssa on yhtä juhlaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)