sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Havaitsemassa 8/9.3.2014

Havaintopaikka: Haakanala, Rautjärvi
Havaintoaika: 8/9.3.2014 23:45 - 04:45
Havaintoväline: Newton 457/2280 mm
Seeing: 4-5
SQM: 20,6 - 21,6
RJM: 6,5 - 6,7
Sää: +2°C - -3°C, länsituuli, 55% Kuu laskemassa

18” putki tuli laitettua viikko sitten havaintokuntoon ja nyt oli hyvää aikaa käydä kokeilemassa, kuinka se pelittää. Päivänvalossa tehty kollimointi osui kerrankin kohdalleen, eikä tähtitestissä tarvinnut kääntää kuin yhtä ruuvia neljänneskierros. Astigmaattisuuskaan ei vaikuta olevan niin paha kuin aiemmin, liekkö jompikumpi peileistä ollut jotenkin puristuksissa aiemmin? Nythän peilit on vain pesty, kun aluminointi ei onnistunutkaan.

55% Kuu oli laskemassa länsitaivaalla ja havaintojen lomassa tuli tehtyä SQM-mittauksia. Tuloksista näkee, että puolikuu lähellä horisonttia pilaa taustataivaan käytännössä täysin. Ero ei ole ehkä valosaasteen keskellä kovinkaan merkittävä, mutta pimeällä havaintopaikalla kannattaa keskittyä hieman kirkkaampiin kohteisiin. Haakanalassa alle 21 arvoilla ei ole kovinkaan mielekästä enää havaita, koska taivas on silmin nähden valoisa.

Päivä          Klo       SQM          Kuun korkeus             Huom
9.3.2014    0:30       20,6          15°18'  
9.3.2014    1:00       20,7          11°55'  
9.3.2014    1:25       20,7            9°11'  
9.3.2014    1:50       21,0            6°34'  
9.3.2014    2:20       21,35          3°37'  
9.3.2014    2:50       21,52          1°00'  
9.3.2014    3:15       21,60         -1°36'  
9.3.2014    3:45       21,60         -3°56'  
9.3.2014    4:05       21,36         -5°20'                       Ohutta pilveä
9.3.2014    4:25       21,16         -6°35'                       Aurinko -16°51'

Havaintokohteina oli tuttuun tapaan H400-listan galakseja eteläiseltä taivaalta. Kuun lisäksi seeing oli todella surkea ja näin vaikeutti suurten suurennusten käyttöä varsinkin matalalla olevissa kohteissa.

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Havaitsemassa 25/26.2.2014

Havaintopaikka: Haakanala, Rautjärvi
Havaintoaika: 25/26.2.2014 22:00 - 02:00
Havaintoväline: Newton 300/1500 mm
Seeing: 2
SQM: 21,3 - 21,5
RJM: 6,7
Sää: -3°C, etelätuuli

Helmikuu, musta maa, pari astetta pakkasta, pilvetön taivas ja kohtalainen etelätuuli. Tällaista ei satu kohdalle kuin ehkä kerran vuosikymmenessä näillä leveysasteilla. Meinasin jo olla hyödyntämättä tilannetta, mutta onneksi Riku Henriksson mainosti Facebookin puolella olosuhteita. Pakkasin 12” Dobsonin ja oheistavarat autoon ja suuntasin vakiohavaintopaikalleni Rautjärvelle. 18” putki on edelleen telakalla, joten oli tyydyttävä pienempään. Tämä sopikin hyvin, koska havaintosuunnitelmassa oli paitsioon jääneitä keskitalven H400-listan avonaisia joukkoja Yksisarvisen ja Kaksosten suunnalta. Keli tuntui varsin mainiolta SQM:n ollessa yön alussa 21,3 ja yhden aikaan 21,54. Eteläisessä ja kaakkoisessa horisontissa näkyi muutamia hentoja pilvijuovia, mutta näistä ei ollut haittaa.

Suunnitelman ensimmäiset kohteet olivat ehtineet jo puiden taakse, joten aloitin NGC 2215:sta, joka on Yksisarvisen beta ja gamma tähden puolessa välissä noin 17° korkeudella. Joukko on mukavasti irrallaan taustatähdistä. Kirkkaimmat tähdet ovat noin 10,5 magnitudia, mutta seassa on runsaasti huomattavasti himmeämpiä tähtiä, joita oli hieman vaikea havaita matalan korkeuden vuoksi.

NGC 2232 löytyy kolme astetta edellisen koillispuolelta. Kartan mukaissa paikassa näkyy hajanainen rypäs 6-7 magnitudin tähtiä 5 magnitudin tähden ympärillä. Satunnaishavainnoinnilla tätä ei heti tajuaisi avoimeksi joukoksi, sen verran hajallaan se on. Tarkemmalla tutkimisella kirkkaimpien tähtien seasta löytyy yllättävän paljon himmeämpiä seuralaisia, jotka tosin jäävät kirkkaampiensa loiston alle. Vaikea sanoa, mitkä tähdet kuuluvat oikeasti joukkoon.

NGC 2286 sijaitsee viisi astetta NGC 2232:sta itäkoilliseen. Se on huomattavasti himmeämpi ja tähtirikkaampi joukko. Pienellä suurennuksella se näkyy pääasiassa glowna, mutta 7 mm Naglerilla glow hajoaa tähdiksi. Tähdet ovat kuitenkin sen verran himmeitä, aina 15 magnitudiin saakka, että havaitseminen ja piirtäminen on hieman hankalaa. Tähtiä tuntuu näkyvän kaikkialla, mutta niiden sijoittaminen oikeille paikoille tuntuu mahdottomalta.

NGC 2129 on varsin kompakti avonainen noin kaksi astetta M35:n lounaispuolella. Se erottuu selvästi taustatähdistä ja näkymää hallitsee kolmion muotoinen kuvio, joka koostuu 7-9 magnitudin tähdistä. Näiden ympärillä muutamia kymmeniä himmeämpiä tähtiä. Kokoa kohteelta löytyy ainoastaan 6 kaariminuuttia, joten suuri suurennus suositeltavaa.

NGC 2266 on vajaat kaksi astetta epsilon Gem tähden pohjoispuolella, joten sen löytäminen on varsin helppoa. Pienellä suurennuksella joukko näkyy kompaktina glowna, jossa muutama erottuva tähti. Suurempi suurennus paljastaa, että se koostuu pääasiassa 11-14 magnitudin tähdistä, joita on näkyvissä noin viitisenkymmentä kappaletta. Kaikkien piirtäminen tarkalleen oikeille paikoille on vaikeaa. Myös tämä on varsin pieni viiden kaariminuutin halkaisijalla.

NGC 2304 on niin ikään Kaksosissa. Tämä on varsin vaikea avonainen johtuen pienestä, noin 3 kaariminuutin, koosta ja 10 magnitudin kirkkaudesta. 17 mm okulaarilla kohde on vain soikea glow, mutta 7 mm paljastaa pari tusinaa 13-15 magnitudin tähtiä. Tosin tausta jää edelleen glowmaiseksi.

NGC 2420 on rikas avonainen joukko reilut kaksi astetta Eskimosumusta itään. Se koostuu 11 magnitudia himmeämmistä tähdistä näkyen pääasiassa glowna pienillä suurennuksilla.

Avonaisten joukkojen jälkeen tuli poimittua 10 magnitudin elliptisenä hehkuna näkyvä galaksi NGC 2681 Isosta Karhusta. Sen ydin on selvästi haloa kirkkaampi näkyen ajoittain lähes tähtimäisenä. Galaksin vieressä itä- ja länsipuolilla on huomiota herättävät tähtikolmikot.

Yön viimeisenä kohteena oli Messier 82 ja sen supernova SN2014J. Supernova on himmentynyt selvästi kuukauden aikana kirkkauden ollessa nyt nettitietojen mukaan 11,7 magnitudia. Tästä huolimatta se oli hyvin näkyvissä galaksin länsiosassa. Itse galaksissa näkyi huomattavasti enemmän yksityiskohtia kuin aiemmalla kerralla valosaasteen keskeltä. Vaatisi kuitenkin useita tunteja, jotta kohteesta saisi kaiken irti. Nyt tuli havaittua ainoastaan noin puoli tuntia.

tiistai 28. tammikuuta 2014

Havaitsemassa 27/28.1.2014

Havaintopaikka: Sienimäki, Imatra
Havaintoaika: 27/28.1.2014 21:00 - 22:30
Havaintoväline: Newton 300/1500 mm
Seeing: 2
SQM: 19,0
RJM: ~5,5
Sää: -19°C

Nopea visiitti takapihalle tarkistamaan SN2014J:n tilanne. Supernova oli selvästi kirkastunut edellisestä kerrasta ollen vain hieman himmeämpi kuin vieressä olevat 10,5 magnitudin tähdet. Samalla tuli havaittua H400-listan kohteet NGC 2126 ja NGC 2281, jotka ovat hyviä talvikelin avonaisia joukkoja Ajomiehessä. NGC 2126 on aika vaatimaton ryhmä 11 - 14 magnitudin tähtiä. NGC 2281 on hieman näyttävämpi koostuen 8 - 11 magnitudin tähdistä. Huomio kiinnittyy ensimmäisenä joukon keskellä olevaan timantin muotoiseen kuvioon.

perjantai 24. tammikuuta 2014

Supernova SN2014J galaksissa Messier 82

Havaintopaikka: Sienimäki, Imatra
Havaintoaika: 23/24.1.2014
Havaintoväline: Newton 300/1500 mm
Seeing: 2
SQM: 18,7
RJM: ~5,2
Sää: -19°C

Messier 82:sta löytyi pari päivää sitten varsin kirkas supernova. Virallisena löytymispäivänä 21.1 sen kirkkaus oli jo 11 magnitudia ja näin ollen se olisi helposti nähtävissä pienelläkin kaukoputkella. Supernova sai nimekseen SN2014J ja se on galaksin keskustan lounaispuolella. Havaintohetkellä 23.1 klo 21.50 supernova on selvästi himmeämpi kuin 10.5 magnitudin tähti TYC 4383-1099-1 galaksin lounaispuolella, mutta selvästi kirkkaampi kuin 12 magnitudin tähdet itäpuolella.

Messier 82 & SN2014J @ 12" GSO Dobson.