perjantai 27. huhtikuuta 2012

Kuvauskokeilu 27.4.2012

Kokeilin kuvata Kuuta käyttäen okulaariprojektiota. Baaderin Hyperioneihin on olemassa sovite, jolla kameran saan kiinni T2-renkaaseen. Näin ollen okulaarin kuva projisoituu kameran kennolle, samalla periaatteella kuin Aurinkoa projisoidaan pahville. Alla klo 22:08 kuvattu Kuu käyttäen TAL-1:stä ja Baaderin Hyperion 36 mm okulaaria. Kuvaan on pinottu 10 yksittäistä kuvaa Registax 6:n (lähes) oletusasetuksilla.


Kokeilin kuvaamista myös 12" GSO:n läpi, mutta niissä kuvissa Kuun reuna on epäterävä. Pitää jatkaa kokeiluja kun keli paranee, nyt homma keskeytyi pilviin.

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Havaitsemassa 21/22.4.2012

Havaintopaikka: Haakanala, Rautjärvi
Havaintoaika: 21/22.4.2012 23:15 - 2:30
Havaintoväline: Newton 457/2280 mm
Seeing: 2
SQM: 21,10 - 21,51
RJM: 6,8 (UMa)
Sää: -3°C

Todennäköisesti tämän kauden viimeinen havaintoyö. Tuleville öille lupaillaan huonoa keliä ja kesä painaa väistämättä päälle. Tästäkin huolimatta SQM kipusi pimeimmällä hetkellä yli 21,5:n, vaikka pohjois-horisontti oli selvästi vaalea. Näyttäytyipä siellä revontuliakin yön aikana, mutta en tuhlannut kallista havaintoaikaa niiden kanssa sen enempää.

Yön kohteet olivat jälleen galakseja: NGC 3982, NGC 3998 ja NGC 3990, NGC 4026, NGC 4085, NGC 4102, NGC 4261, NGC 4279 ja kumppanit, NGC 4365, NGC 4442 sekä NGC 4535. Oikeastaan NGC 4535 on ainut erityismaininnan ansaitseva kohde. Se on nimittäin varsin komea suhteellisen avoimen spiraalirakenteen omaava galaksi. Huono puoli on taas se, että spiraalin näkyminen vaatii tumman taustataivaan. Tällä kertaa meni pitkä tovi ennen kuin pysyin varmasti sanomaan miten kirkkaimmat päähaarat menivät. Lisäksi galaksin edessä  ja välittömässä läheisyydessä on lukuisia 13-15 magnitudin tähtiä häiritsemässä näkymää.

Hämmästelin taas kevättaivaan älytöntä kirkkaiden galaksien määrää. Ei tarvitse kuin vähän sohia satunnaisesti taivaalle päin niin galakseja näkyy roppakaupalla. Tämä pätee muuallakin kuin pelkästää Neitsyen galaksijouko alueella. SkyMap Pro 10:stä löytyy tukea tälle olettamukselle. Jokaisen tähdistön perässä on galaksien lukumäärä, jotka ovat kirkkaampia kuin 12 magnitudia.

    Ajokoirat 45
    Berenken hiukset 60
    Iso Karhu 102
    Karhunvartija 17
    Leijona 58
    Neitsyt 189
    Pieni Leijona 16

Samoin huomio kiinnittyi lukuisiin tähdenlentoihin. En laskenut niitä, mutta varmasti parikymmentä tuli nähtyä. Tämä on mielestäni paljon, koska suurimman osan ajasta silmä oli okulaarissa kiinni eikä taivasta kohti.

torstai 19. huhtikuuta 2012

Havaitsemassa 18/19.4.2012

Havaintopaikka: Haakanala, Rautjärvi
Havaintoaika: 18/19.4.2012 23:15 - 2:45
Havaintoväline: Newton 457/2280 mm
Seeing: 2
SQM: 21,25 - 21,58
RJM: 6,9 (UMa)
Sää: -4°C

Säätiedotus piti paikkaansa ja yöstä tuli täysin selkeä! Onneksi valmistauduin havaintosessioon 4,5h päiväunilla. Olosuhteet olivat hieman paremman oloiset viime kertaan verrattuna, vaikka SQM:ssä tai RJM:ssä tämä ei näkynytkään. Heikko tuulenvire piti viime kerralla vaivanneen huurtumisen loitolla. Kokeilin lisäksi tee-se-itse huurteen estoa, eli laitoin muutaman watin kengänlämmittimet okulaarilaatikkoon. Ajatuksena oli pitää okulaarilaatikon lämpötila hieman ilmaa lämpimämpänä, jolloin huurtuneet okulaarit kuivuisivat itsekseen. Saa nähdä toimiiko tämä vai pitääkö ottaa järeämpi lämmitys käyttöön. Ajatuksena tosin on hommata ensi syksyksi esim. hiustenkuivan havaintopaikalle, jolla voi puhallella huurtunutta apupeiliä ja tarpeen vaatiessa vaikka jäätyneitä sormia.

Lämmitely havaintona suuntasin putken kohti M95:sta ja sen supernovaa SN2012aw. Galaksin ydin ja keskisauva näkyi varsin hyvin, mutta spiraalihaarojen näkemiseksi täytyi hieman pinnistellä. Taivas ei ollut vielä aivan pimeä mikä vaikeutti pintakohteiden näkemistä. Supernova näkyi hyvin noin 14 magnitudin kohteena galaksin kaakkois-puolella.

Eteläisen horisontin ollessa täysin kirkas aloitin havainnot Bereniken Hiuksista ja valuin sieltä alaspäin aina deklinaatioon -11°, Spican viereen saakka. Matkalle oli suunniteltu H400-listan galakseja, joista sain havaittua ja piirrettyä suurimman osan. Kohteet olivat NGC 4251, NGC 4546, NGC 4636, NGC 4643, NGC 4665, NGC 4697, NGC 4699, NGC 4781, NGC 4958 ja NGC 4995. Kaikki ovat suhteellisen kirkkaita galakseja, mutta mitään erityisen mieleenpainuvaa näistä ei oikein löytynyt. Toki suurimmassa osassa näkyi selkeitä yksityiskohtia.

Taustataivas alkoi kirkastumaan 2:15 aikoihin selvästi ja tein viimeiset havainnot hieman kiireellä galakseista NGC 4958 ja NGC 4995. Havaitessani galaksia NGC 4958 klo 2:27-2:29 aikaan, huomasin että kolme satelliittia lipui hiljakseen ketjussa noin 4' galaksin ytimen pohjoispuolelta. Nopeuden perusteella satelliitit ovat todella korkealla, ehkäpä geostationaarisella radalla, koska niiden seuraamiseksi putkea ei juurikaan tarvinnut liikuttaa. Satelliittien kirkkaudet olivat noin 11 magnitudia ja koko ketjun pituus oli noin 12'. Keskimmäinen satelliitti ei ollut aivan keskellä vaan 2/3 ensimmäisestä (* * *).

Havainnot lopetin klo 2:45, jolloin taustataivaan kirkkaus oli tippunut jo lähelle arvoa 21. Tämä voi kaupunkihavaitsijasta vaikuttaa pimeältä, mutta kun havainnot on suoritettu puoli magnitudia pimeämmällä taivaalla niin ero on huomattava ja näkeehän vaikutuksen okulaarissakin. Aamun sarastaessa olisi mahdollisuus havaita vielä tähtijoukkoja, mutta niitä ei ollut tämän kertaisessa havainto-ohjelmassa.

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Havaitsemassa 15/16.4.2012

Havaintopaikka: Haakanala, Rautjärvi
Havaintoaika: 15/16.4.2012 23:10 - 2:15
Havaintoväline: Newton 457/2280 mm
Seeing: 2
SQM: 21,40 - 21,57
RJM: 7,0 (UMa)
Sää: -4°C

Keskiyön kummallekin puolelle sattui muutaman tunnin mittainen selkeä aukko, joka oli tietenkin käytettävä hyödyksi. Yleensä juuri tähän aikaan vuodesta olosuhteet ovat parhaimmillaan. Saavuin havaintopaikalle noin klo 23 aikoihin. Putki pihalle ja nopea kollimoinnin tarkastus laserilla, pienellä säädöllä sain peilit kohtuullisesti kohdalleen viime kerran sekoilun jälkeen. Mukana oli myös uusi Cheshire, mutta sen kanssa säätäminen täytyy tehdä ajan kanssa päiväsaikaan. Sain taskulampun kanssa tarkastettua sen verran, että peilit olivat yllättävän hyvässä linjassa.

Olosuhteet olivat tutun keväiset. Pakkasta muutama aste ja lähes tyyni keli. SQM vaihteli 21,40 - 21,57 mag/arcsec välissä. Rajamagnitudiksi sain Otavan laatikosta määritettyä klo 1:50 7,0 magnitudia. Uusilla piilolinsseillä pääsisin varmasti vielä hieman parempaan tulokseen. Seeing oli myös keskivertoa parempi, kuva ei juurikaan väreillyt ja suhteellisen matalalla oleva Saturnuskin näkyi vakaana. Okulaarien huurtuminen meinasi välillä olla haitaksi, mutta tästäkin selvittiin. Havaintopaikallani on nyt verkkovirran käyttömahdollisuus, joten suunnitelmissa onkin ottaa käyttöön jonkinlainen puhallin/lämmitin, jolla voi pitää okulaarit lämpimänä. Näin huurreongelmasta pääsee eroon.

Havaintokohteina oli jälleen kerran H400-listan galakseja Leijonasta, Pienestä Leijonasta, Ajokoirista, Bereniken Hiuksista sekä Suuresta Karhusta. Tarkemmin sanottuna NGC 3294, NGC 3938, NGC 4151, NGC 4203, NGC 4725, NGC 5033 ja NGC 5474. Kaikki ovat suhteellisen kirkkaita ja useista näkyikin mitä erilaisimpia rakenteita. Etenkin NGC 5474 M101:n kupeessa jäi mieleen erikoisen rakenteensa takia, jossa galaksin kirkkaimman osan eteläpuolella erottuu kaarimainen huntu. Wikipedian mukaan nimenomaan M101 on gravitaatiollaan muovannut galaksin tämän näköiseksi.

NGC 4725:ssä näkyy sen sijaan massiviiset spiraalihaarat ytimen kummallakin puolella. Kirkkaudessa ja näyttävyydessään se pesee monet Messier-galaksitkin. Myös NGC 5033:ssa, NGC 3294:ssä ja NGC 3938:ssa näkyy selvästi jonkin asteinen spiraalirakenne. Vastaavia galakseja on kevättaivaalla satamäärin, joten havaittavaa riittää! Sain vaihteeksi vietyä havainto-ohjelman läpi varsin mallikkaasti ennen kuin klo 2:10 tienoilla taivas vetäytyi hentoon yläpilveen.

Havaintoja tippuu tuttuun tapaan DSA:han joskus hamassa tulevaisuudessa...