maanantai 16. huhtikuuta 2012

Havaitsemassa 15/16.4.2012

Havaintopaikka: Haakanala, Rautjärvi
Havaintoaika: 15/16.4.2012 23:10 - 2:15
Havaintoväline: Newton 457/2280 mm
Seeing: 2
SQM: 21,40 - 21,57
RJM: 7,0 (UMa)
Sää: -4°C

Keskiyön kummallekin puolelle sattui muutaman tunnin mittainen selkeä aukko, joka oli tietenkin käytettävä hyödyksi. Yleensä juuri tähän aikaan vuodesta olosuhteet ovat parhaimmillaan. Saavuin havaintopaikalle noin klo 23 aikoihin. Putki pihalle ja nopea kollimoinnin tarkastus laserilla, pienellä säädöllä sain peilit kohtuullisesti kohdalleen viime kerran sekoilun jälkeen. Mukana oli myös uusi Cheshire, mutta sen kanssa säätäminen täytyy tehdä ajan kanssa päiväsaikaan. Sain taskulampun kanssa tarkastettua sen verran, että peilit olivat yllättävän hyvässä linjassa.

Olosuhteet olivat tutun keväiset. Pakkasta muutama aste ja lähes tyyni keli. SQM vaihteli 21,40 - 21,57 mag/arcsec välissä. Rajamagnitudiksi sain Otavan laatikosta määritettyä klo 1:50 7,0 magnitudia. Uusilla piilolinsseillä pääsisin varmasti vielä hieman parempaan tulokseen. Seeing oli myös keskivertoa parempi, kuva ei juurikaan väreillyt ja suhteellisen matalalla oleva Saturnuskin näkyi vakaana. Okulaarien huurtuminen meinasi välillä olla haitaksi, mutta tästäkin selvittiin. Havaintopaikallani on nyt verkkovirran käyttömahdollisuus, joten suunnitelmissa onkin ottaa käyttöön jonkinlainen puhallin/lämmitin, jolla voi pitää okulaarit lämpimänä. Näin huurreongelmasta pääsee eroon.

Havaintokohteina oli jälleen kerran H400-listan galakseja Leijonasta, Pienestä Leijonasta, Ajokoirista, Bereniken Hiuksista sekä Suuresta Karhusta. Tarkemmin sanottuna NGC 3294, NGC 3938, NGC 4151, NGC 4203, NGC 4725, NGC 5033 ja NGC 5474. Kaikki ovat suhteellisen kirkkaita ja useista näkyikin mitä erilaisimpia rakenteita. Etenkin NGC 5474 M101:n kupeessa jäi mieleen erikoisen rakenteensa takia, jossa galaksin kirkkaimman osan eteläpuolella erottuu kaarimainen huntu. Wikipedian mukaan nimenomaan M101 on gravitaatiollaan muovannut galaksin tämän näköiseksi.

NGC 4725:ssä näkyy sen sijaan massiviiset spiraalihaarat ytimen kummallakin puolella. Kirkkaudessa ja näyttävyydessään se pesee monet Messier-galaksitkin. Myös NGC 5033:ssa, NGC 3294:ssä ja NGC 3938:ssa näkyy selvästi jonkin asteinen spiraalirakenne. Vastaavia galakseja on kevättaivaalla satamäärin, joten havaittavaa riittää! Sain vaihteeksi vietyä havainto-ohjelman läpi varsin mallikkaasti ennen kuin klo 2:10 tienoilla taivas vetäytyi hentoon yläpilveen.

Havaintoja tippuu tuttuun tapaan DSA:han joskus hamassa tulevaisuudessa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti